Seuraava kohde oli Bozburunin edustalla olevan Kizil Adast –saaren luona. Satamakirjassa kerrottiin, että siellä on useita kaupustelijoita, jotka tulevat myymään tuotteitaan veneisiin. Laskiessamme ankkuria veneen luokse tuli paikallinen mies, joka tarjoutui viemään köyden rannalle. Vähän epäröimme, kun emme uskoneet hänen tekevän sitä pelkästä ystävällisyydestään. Mies vakuutteli, ettei se maksa mitään, joten annoimme hänen viedä köyden. Kun peräköysi oli saatu kiinnitettyä, kiinnittyi mies veneellään Manon kylkeen ja kappas kappas: veneessä olevan peitteen alta paljastui paitoja, huiveja, liinoja yms. myytävää. Emme olleet kovin innostuneita valikoimasta, ja lopulta myyjä poistui hyvästejä sanomatta.
Hetken kuluttua Manoa kohti suuntasi seuraava vene. Tällä kertaa myynnissä oli leipää ja hunajaa, ja ostimme mielellämme tuoreen leivän. Pohdimme veneellä, että kas kun täällä ei ole jäätelönmyyjää. 35 asteen helteessä jäätelöt tekisivät varmasti kauppansa. Ja eipä aikaakaan, kun veneemme luokse tuli kuin tulikin vene, josta sai ostaa jäätelöä :)
 |
| Moottorilla kohti Bozburunia |
 |
| Kauppapoukama olikin varsin suosittu ankkurointipaikka |
 |
| Pauli etsii sopivaa ankkurointipaikkaa |
 |
| Peräköyden vieneen kaverin motiivit paljastuivat nopeasti: heti peräköyden kiinnityksen jälkeen peiton alta paljastui myytäviä vaatteita |
 |
| Vaatekaupustelijan jälkeen paikalle saapui leipämyyjä |
 |
| Ja sen jälkeen jäätelökauppias :) |
 |
| Illalla soudimme kanien ja vuohien valtaamaan saareen |
 |
| Saaresta löytyi Bysantin aikainen raunio maalauksineen |
 |
| Lomatunnelmissa aamu-uinnilla |
