“Twenty years from now you will be more disappointed by the things that you didn’t do than by the ones you did do. So throw off the bowlines. Sail away from the safe harbor. Catch the trade winds in your sails. Explore. Dream. Discover.”
~Mark Twain
Ensimmäinen myötätuulipäivä! Ei lainkaan hassumpaa vaihtelua luovimisen jälkeen. Koska tuuli oli varsin leppoisa, niin päätimme kokeilla minkälainen purje genaakkeri on. Melkoisen miettimisen jälkeen kaikki köydet ja pylpyrät saatiin paikalleen ja purje ylös. Hienosti se pullistuikin, ja kuin pisteenä i:n päälle saimme taas delfiinejä seuraksi! Uskomattoman hienon purjehduspäivän päätteeksi saavuimme Symin saarelle Panormitiksen luostarin luona olevaan suojaiseen poukamaan.
Nisyroksella on paljon nähtävää: idyllisiä kyliä, rikinkatkuinen tulivuoren kraateri, tulivuoresta tulevalla höyryllä lämpenevä sauna sekä lukematon määrä kulkukissoja. Nähtävyyksiin oli kätevä tutustua vuokraamalla skootteri ja huristelemalla sitä vuorenrinteitä ylös ja alas :)
Sataman skootterivuokraamo
Tulivuoren kraateri. Ei ihan niin dramaattinen kuin voisi kuvitella (magmaa ei näkynyt mutta kiehuvaa mutaa kyllä)
Nikian kylää
Vrooom vrooom! Turistit tunnisti helposti kypärästä.
Pyykkipäivä Mandrakissa
"Nyt tarkkana, ei kai se yritä tulla meidän roskikselle?!"
Lerokselta jatkoimme Kosille, joka onkin melkoinen turistikohde turistihinnoin. Muutamien vanhojen raunioiden ja Hippokrateen puun näkemisen lisäksi sain viimein hommattua Greek Waters Pilot -kirjan. Ja se kävikin näppärästi: Tiedustelin naapuriveneestä missä mahtaisi olla lähin venetarvikekauppa, josta kirjan voisi saada. Sain ohjeet toisessa marinassa ja 20 minuutin kävelyn päässä olevasta kaupasta. Ehdin jo lähteä kävelemään kauppaa kohti, kun veneestä juostiin perääni. Heidän vuokraveneen mukana olikin tullut kyseinen kirja, joten heidän oma kappaleensa oli ylimääräinen ja voisivat myydä sen. Hieroimme kaupat ja säästin 40 minuutin kävelyn. Ei hassumpaa :)
Kosin keskustan satama
Kalastajilla oli satamassa myynnissä kaikenlaisia enemmän ja vähemmän herkullisen näköisiä tuoreita mereneläviä
Roman Odeum eli teatteri antiikin ajalta
Teatterin istumapaikkojen alla olevia käytäviä ja huoneita
Arkeologiset kaivaukset olivat edelleen käynnissä. Vaatii kyllä kärsivällisyyttä...
Kreikassa pääsiäisen viettoon liittyy mielenkiintoisia perinteitä, joista ehdottomasti mielenkiintoisin on omatekoisten ilotulitteiden räjäyttely. Omatekoisten räjähteiden lisäksi myös dynamiitti on kuulemma suosittua. Lippan saaren satamassa naapuriveneen saksalainen neuvoi meitä välttämään Kalymnoksen satamaa pääsiäisen tienoilla. Muualla ilotulitteet ovat kuulemma pikkupommeja, mutta siellä väki on "absolutely crazy" ja satama-altaaseen heitetyt paukut nostavat vettä useiden metrien korkeuteen. Emme menneet katsomaan pitääkö paikkaansa.
Toinen mielenkiintoinen perinne on pitkäperjantaina kirkosta lähtevä ristikulkue, joka kiertää kaupungilla suuren väkijoukon seuratessa perässä. Samalla heitellään pommeja, ammutaan hätäraketteja ja sytytetään meripelastussoihtuja. En uskalla arvaillakaan minkälaiset ruuhkat sairaaloissa on näihin aikoihin...
Kirkko ja sieltä lähtevä pitkäperjantain kulkue
Leroksen lenkkimaisemia
Kaupat eivät aina ole aivan sataman vieressä, joten vedettävä kauppakärry on kätevä
Lipsistä Lerokselle on linnuntietä viitisentoista mailia, joten "sehän on vain reilun parin tunnin matka" totesin. Päätimme lähteä sinne, sillä Lipsin satama oli suojaton, ja parille seuraavalle päivälle oli luvattu suht kovaa tuulta. Tämänkin päivän tuuli oli reipas, eli 12-13 m/s etelästä. Ja määränpäämme oli täsmälleen etelässä, joten ehkä arvaattekin että arvioni matkan ajasta oli koko lailla optimistinen...
Saaret ovat täällä kaukana toisistaan, ja jo tuollainen tuuli nostattaa ihan kelpo aallokon. Matkasta tuli siis melko urheilullinen ja samalla tuli testattua veneeni merikelpoisuutta. Ja siitä se selvisikin puhtain paperein: vaikka kannelle ja toisinaan sitloodaankin tuli vettä, ei veneen sisälle mennyt yhtään. Ja kuoppaisesta menosta huolimatta kaikki tavarat olivat paikoillaan ja kaappien ovet kiinni. Erinomaista!
Video purjehduspäivästä näkyy full hd -laatuisena, jos sen avaa YouTubessa videon alareunassa olevalla linkillä
Sitloodaan roiskui toisinaan joitakin tippoja vettä :)
Marathokampoussa oli jälleen tarkoitus viettää vain yksi yö, mutta ankkuripelin nopea korjaus aamulla ja sitten matkaan muuttuikin koko päivän operaatioksi. Samalla tuli havaittua kreikkalaisten ystävällisyys: netti korjausohjeiden etsimistä varten järjestyi läheisestä ravintolasta ja varaosaa etsiessäni minua neuvottiin avuliaasti henkilöltä seuraavalle kunnes lopulta sain tarvitsemani osan ja ankkuripeli tuli kuntoon.
Ankkuripelin eli sähköllä toimivan ankkurin nostimen ja laskimen korjausta
Marathokampoun kylää
Marathokampouhin rakennettiin uutta laituria (huomaa kaivinkone). On helppo huomata, että turistikausi ei ole vielä käynnistynyt. Kusadasista lähdön jälkeen muita purjeveneitä ei ole näkynyt
Ensimmäinen purjehduspäivä meni hienosti muutaman ahaa-elämyksen kera (esim. ison nostin voi tarkertua tutkaheijastimeen jos sen jättää kovin löysälle tuuleen). Illalla ankkuroimme Samoksen saarelle Pythagoreion kaupungin edustalla olevaan poukamaan. Tarkoitus oli jatkaa matkaa heti seuraavana päivänä, mutta kumiveneen käyttökuntoon laitto sekä maahantulomuodolisuudet kestivät sen verran kauan että olimme vielä toisen yön.
Pythagoreiosta matkan oli tarkoitus jatkua Samiopoulan saarelle, mutta määränpäänä ollut poukama oli hieman haastava ankkuroida yhden kerran kokemuksella (vettä 20-30 metriä ja kivipohja) ja lisäksi ankkuripelillä oli ongelmia laskea ankkuria. Matka jatkui siis Marathokampoun kaupunkiin.
Pythagoreio
Kumiveneen airot olivat luonnollisesti laatikon alimmaisena...
Turkista Kreikkaan lähteminen ei olekaan mikään pieni muodollisuus. Marinasta palkkaamani avustajan kanssa kävin tutustumassa seuraaviin paikallisiin viranomaisiin: tulli -> harbor master -> tulli -> harbor master -> poliisi -> tulli. Onneksi oli avustaja mukana, itse kuuntelin vain hölmönä vierestä turkinkielistä keskustelua. Lopulta riittävä määrä papereita oli kopioitu ja leimoja isketty ja matka Turkista Kreikkaan voi virallisesti alkaa.
Viranomaisia ja leimoja riittää... tässä paikallisen avustajan kanssa harbor masterin luona
Kusadasin perjantainen tori on kätevä tapa täyttää varastot. Valtava valikoima todella edullisia ja tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, pähkinöitä, oliiveja, juustoja ja vaikka mitä. Aika paljon mukavampi ostospaikka myös tunnelmaltaan kuin prismat ja sittarit :) Hygieniapassia ei varmaan ihan jokaiselta työntekijältä löydy eikä kylmäketjun laadusta ole takeita, mutta toistaiseksi kaikki mennyt hyvin
Herttaisen pariskunnan myymät taatelit olivat erinomaisia
Nimi luovutuskirjaan, avaimet taskuun ja Suomen lippu salkoon. Uskomatonta mutta totta, olen oman veneen omistaja :)
Edessä puoli vuotta unelmaa - vapautta, seikkailua, tuulen pullistamia purjeita, suolaista merivettä, vaahtopäitä ja pärskeitä, auringonlaskuja, tähtitaivasta, suojaisia poukamia, idyllisiä satamakaupunkeja, aamukahvia veneen kannella... ja toivottavasti myös ystäviä tätä jakamassa.
Ennen lähtöä Kusadasista tosin täytyy korjata styyrpuurin puoleinen alavantti :)
S/y Mano II
Alavantin irroitus puosun tuolin avulla
Aika mennä kokeilemaan miten uni maittaa takahytissä