Myötätuulessa Symiin

Ensimmäinen myötätuulipäivä! Ei lainkaan hassumpaa vaihtelua luovimisen jälkeen. Koska tuuli oli varsin leppoisa, niin päätimme kokeilla minkälainen purje genaakkeri on. Melkoisen miettimisen jälkeen kaikki köydet ja pylpyrät saatiin paikalleen ja purje ylös. Hienosti se pullistuikin, ja kuin pisteenä i:n päälle saimme taas delfiinejä seuraksi! Uskomattoman hienon purjehduspäivän päätteeksi saavuimme Symin saarelle Panormitiksen luostarin luona olevaan suojaiseen poukamaan.

Genaakkerin noston valmistelua

On se hieno :)

Panormitiksen luostari Symin saarella

Luostari oli ja pidettiin erinomaisessa kunnossa

Panormitiksen luostarin sisäpiha

Naapuriveneen britin aksenttia jaksoi kuunnella loputtomiin :)

Lenkkimaasto... profiili oli yksinkertainen: reilu 5 km pelkkää ylämäkeä ja sitten sama alas

Tulivuorisaari Nisyros

Nisyroksella on paljon nähtävää: idyllisiä kyliä, rikinkatkuinen tulivuoren kraateri, tulivuoresta tulevalla höyryllä lämpenevä sauna sekä lukematon määrä kulkukissoja. Nähtävyyksiin oli kätevä tutustua vuokraamalla skootteri ja huristelemalla sitä vuorenrinteitä ylös ja alas :)

Sataman skootterivuokraamo

Tulivuoren kraateri. Ei ihan niin dramaattinen kuin voisi kuvitella (magmaa ei näkynyt mutta kiehuvaa mutaa kyllä)

Nikian kylää

Vrooom vrooom! Turistit tunnisti helposti kypärästä.

Pyykkipäivä Mandrakissa

"Nyt tarkkana, ei kai se yritä tulla meidän roskikselle?!"

Kos

Lerokselta jatkoimme Kosille, joka onkin melkoinen turistikohde turistihinnoin. Muutamien vanhojen raunioiden ja Hippokrateen puun näkemisen lisäksi sain viimein hommattua Greek Waters Pilot -kirjan. Ja se kävikin näppärästi: Tiedustelin naapuriveneestä missä mahtaisi olla lähin venetarvikekauppa, josta kirjan voisi saada. Sain ohjeet toisessa marinassa ja 20 minuutin kävelyn päässä olevasta kaupasta. Ehdin jo lähteä kävelemään kauppaa kohti, kun veneestä juostiin perääni. Heidän vuokraveneen mukana olikin tullut kyseinen kirja, joten heidän oma kappaleensa oli ylimääräinen ja voisivat myydä sen. Hieroimme kaupat ja säästin 40 minuutin kävelyn. Ei hassumpaa :)

Kosin keskustan satama

Kalastajilla oli satamassa myynnissä kaikenlaisia enemmän ja vähemmän herkullisen näköisiä tuoreita mereneläviä

Roman Odeum eli teatteri antiikin ajalta

Teatterin istumapaikkojen alla olevia käytäviä ja huoneita

Arkeologiset kaivaukset olivat edelleen käynnissä. Vaatii kyllä kärsivällisyyttä...

Hieromassa kauppoja Greek Waters Pilot -kirjasta

Pääsiäinen Leroksella

Kreikassa pääsiäisen viettoon liittyy mielenkiintoisia perinteitä, joista ehdottomasti mielenkiintoisin on omatekoisten ilotulitteiden räjäyttely. Omatekoisten räjähteiden lisäksi myös dynamiitti on kuulemma suosittua. Lippan saaren satamassa naapuriveneen saksalainen neuvoi meitä välttämään Kalymnoksen satamaa pääsiäisen tienoilla. Muualla ilotulitteet ovat kuulemma pikkupommeja, mutta siellä väki on "absolutely crazy" ja satama-altaaseen heitetyt paukut nostavat vettä useiden metrien korkeuteen. Emme menneet katsomaan pitääkö paikkaansa.

Toinen mielenkiintoinen perinne on pitkäperjantaina kirkosta lähtevä ristikulkue, joka kiertää kaupungilla suuren väkijoukon seuratessa perässä. Samalla heitellään pommeja, ammutaan hätäraketteja ja sytytetään meripelastussoihtuja. En uskalla arvaillakaan minkälaiset ruuhkat sairaaloissa on näihin aikoihin...

Kirkko ja sieltä lähtevä pitkäperjantain kulkue

Leroksen lenkkimaisemia

Kaupat eivät aina ole aivan sataman vieressä, joten vedettävä kauppakärry on kätevä

Tuulta ja delfiinejä

Lipsistä Lerokselle on linnuntietä viitisentoista mailia, joten "sehän on vain reilun parin tunnin matka" totesin. Päätimme lähteä sinne, sillä Lipsin satama oli suojaton, ja parille seuraavalle päivälle oli luvattu suht kovaa tuulta. Tämänkin päivän tuuli oli reipas, eli 12-13 m/s etelästä. Ja määränpäämme oli täsmälleen etelässä, joten ehkä arvaattekin että arvioni matkan ajasta oli koko lailla optimistinen...

Saaret ovat täällä kaukana toisistaan, ja jo tuollainen tuuli nostattaa ihan kelpo aallokon. Matkasta tuli siis melko urheilullinen ja samalla tuli testattua veneeni merikelpoisuutta. Ja siitä se selvisikin puhtain paperein: vaikka kannelle ja toisinaan sitloodaankin tuli vettä, ei veneen sisälle mennyt yhtään. Ja kuoppaisesta menosta huolimatta kaikki tavarat olivat paikoillaan ja kaappien ovet kiinni. Erinomaista!

Video purjehduspäivästä näkyy full hd -laatuisena, jos sen avaa YouTubessa videon alareunassa olevalla linkillä

Sitloodaan roiskui toisinaan joitakin tippoja vettä :)

Marathokampou

Marathokampoussa oli jälleen tarkoitus viettää vain yksi yö, mutta ankkuripelin nopea korjaus aamulla ja sitten matkaan muuttuikin koko päivän operaatioksi. Samalla tuli havaittua kreikkalaisten ystävällisyys: netti korjausohjeiden etsimistä varten järjestyi läheisestä ravintolasta ja varaosaa etsiessäni minua neuvottiin avuliaasti henkilöltä seuraavalle kunnes lopulta sain tarvitsemani osan ja ankkuripeli tuli kuntoon.

Ankkuripelin eli sähköllä toimivan ankkurin nostimen ja laskimen korjausta

Marathokampoun kylää

Marathokampouhin rakennettiin uutta laituria (huomaa kaivinkone). On helppo huomata, että turistikausi ei ole vielä käynnistynyt. Kusadasista lähdön jälkeen muita purjeveneitä ei ole näkynyt

Tiskikone puuttuu!

Ankkurissa Pythagoreiossa

Pythagoreio

Ensimmäinen purjehduspäivä meni hienosti muutaman ahaa-elämyksen kera (esim. ison nostin voi tarkertua tutkaheijastimeen jos sen jättää kovin löysälle tuuleen). Illalla ankkuroimme Samoksen saarelle Pythagoreion kaupungin edustalla olevaan poukamaan. Tarkoitus oli jatkaa matkaa heti seuraavana päivänä, mutta kumiveneen käyttökuntoon laitto sekä maahantulomuodolisuudet kestivät sen verran kauan että olimme vielä toisen yön.

Pythagoreiosta matkan oli tarkoitus jatkua Samiopoulan saarelle, mutta määränpäänä ollut poukama oli hieman haastava ankkuroida yhden kerran kokemuksella (vettä 20-30 metriä ja kivipohja) ja lisäksi ankkuripelillä oli ongelmia laskea ankkuria. Matka jatkui siis Marathokampoun kaupunkiin.

Pythagoreio

Kumiveneen airot olivat luonnollisesti laatikon alimmaisena...

Matkaan

Ensimmäinen purjehduspäivä tulossa :)

Turkista Kreikkaan lähteminen ei olekaan mikään pieni muodollisuus. Marinasta palkkaamani avustajan kanssa kävin tutustumassa seuraaviin paikallisiin viranomaisiin: tulli -> harbor master -> tulli -> harbor master -> poliisi -> tulli. Onneksi oli avustaja mukana, itse kuuntelin vain hölmönä vierestä turkinkielistä keskustelua. Lopulta riittävä määrä papereita oli kopioitu ja leimoja isketty ja matka Turkista Kreikkaan voi virallisesti alkaa.

Viranomaisia ja leimoja riittää... tässä paikallisen avustajan kanssa harbor masterin luona

Kusadasin perjantainen tori on kätevä tapa täyttää varastot. Valtava valikoima todella edullisia ja tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, pähkinöitä, oliiveja, juustoja ja vaikka mitä. Aika paljon mukavampi ostospaikka myös tunnelmaltaan kuin prismat ja sittarit :) Hygieniapassia ei varmaan ihan jokaiselta työntekijältä löydy eikä kylmäketjun laadusta ole takeita, mutta toistaiseksi kaikki mennyt hyvin

Herttaisen pariskunnan myymät taatelit olivat erinomaisia

Vielä blogipäivitys ennen matkaan lähtöä

Alku

Nimi luovutuskirjaan, avaimet taskuun ja Suomen lippu salkoon. Uskomatonta mutta totta, olen oman veneen omistaja :)

Edessä puoli vuotta unelmaa - vapautta, seikkailua, tuulen pullistamia purjeita, suolaista merivettä, vaahtopäitä ja pärskeitä, auringonlaskuja, tähtitaivasta, suojaisia poukamia, idyllisiä satamakaupunkeja, aamukahvia veneen kannella... ja toivottavasti myös ystäviä tätä jakamassa.

Ennen lähtöä Kusadasista tosin täytyy korjata styyrpuurin puoleinen alavantti :)

S/y Mano II

Alavantin irroitus puosun tuolin avulla

Aika mennä kokeilemaan miten uni maittaa takahytissä