torstai 27. heinäkuuta 2017

Tuulta ja sumua

25.7.2017 Leros (Ormos Xerokambos) - Levitha (Ormos Levitha), 22 merimailia
26.7.2017 Levitha (Ormos Levitha) - Dhenoussa (Ormos Roussa), 32 merimailia
27.7.2017 Dhenoussa (Ormos Roussa) - Mikonos (Ormos Korfos), 37 merimailia

Ormos Korfos -poukama Mikonosin edustalla on pimeä ja aivan tyyni. Se ei kuitenkaan ole hiljainen, sillä poukamaa ympäröi melko vilkasliikenteinen tie, jota pitkin autot ja skootterit ajavat yhtenään. Tunnelma on aivan toinen kuin päivällä, kun tulimme valtaosan matkasta navakassa tuulessa. Tai edellisenä yönä, jolloin tuuli puhalsi Dhenoussan saaren poukamaan raivokkaasti. Olimme tukevasti ankkurilla sekä kahdella takaköydellä, mutta silti saimme nukuttua kehnosti itse kunkin jännittäessä pitävätkö ankkurit ja köydet.

Ennen Dhenoussaa vietimme yön Levithan saaren poukamassa poijussa. Saaren ainoa perhe on asentanut poukamaan useita poijuja, joiden avulla saavat vähän lisätienestiä. Yö poijussa maksaa 7 euroa, ja lisäksi perhe pitää tavernaa vartin kävelymatkan päässä rannasta. Kävimme tavernassa syömässä, ja se olikin varsin sympaattinen paikka ja positiivinen kokemus. Kyseessä oli todellinen perheyritys: ilmeisesti koko perhe osallistui toiminnan pyörittämiseen, eikä ruokalistaa ollut. Perheen isä otti tilaukset vastaan, äiti (?) teki ruuat ja lapset toivat ne pöytään. Hyvin erilainen kokemus kuin esimerkiksi Kosin turistiravintolat.

Matkalla Levithalta Dhenoussaan sattui poikkeuksellinen kokemus: jouduimme sankkaan sumuun keskellä päivää. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulle tapahtui näin Välimerellä. Onneksi lähimainkaan ei ollut mitään mihin törmätä, eikä alueella juuri ole muuta liikennettä, joten törmäämisen vaaraa ei ollut. Ehkä sumu liittyi poikkeukselliseen etelätuuleen, joka korvasi normaalisti koko kesän puhaltavan pohjois-/luoteistuulen, Meltemin.

Sain muuten tänään aamulla ankkuripelin korjattua (tai annettua tekohengitystä sille...), joten ankkurin nosto käy nyt kätevästi. Paransi myös lomafiilistä :) Tosin marinan työntekijältä ostamani kumivene vuotaa, joten ei ehkä ollut ihan niin hyvä ostos kuin ajattelin...

Vähän ennen tavernaan lähtöä viereiseen poijuun tuulen yläpuolelle tuli kalastajavene. Veneestä levisi melkoiset tuoksut, joten toivoimme sen jatkavan matkaa ravintolareissumme aikana. Tyrmistys (ja haju) oli melkoinen, kun palattuamme löysimme kaksi uutta kalastaja-alusta kiinnittyneenä edellisen kyljille...

Matkalla Dhenoussaan nousi sakea sumu

Ilma oli uskomattoman kostea. iPad oli kauttaaltaan vesipisaroiden peitossa, ja biministä ropisi pisaroita meidän niskaan.

Aurinkosuojan tekoa uudelle sähköperämoottorille

Ankkuripelin korjausta osa 25 tai jotain sinnepäin. No, taas toimii hetken.

GoPro-mies ja Mano taustalla. En lupaa mitään, mutta ehkä blogiin ilmestyy joskus videokin


Tuomo hyödynsi rannan erinomaiset leipäkivet :)

Onko kuvassa a) osoitus siitä, että köysien vyyhteämistä pitää vielä harjoitella, vai  b) Dhenoussan peräkiinnityksessä käytetyt köydet kuivumassa? :) (PS. huomatkaa "hieno" aurinkosuoja perämoottorilla)

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lomafiilistä hakemassa

Ensimmäisen yön vesillä vietimme tutussa Xerokamboksen poukamassa. Yö oli varsin keinuva, sillä tuuli tyyntyi illalla täysin, ja kun tuuli ei pitänyt venettä suorassa se kääntyi poikittain maininkeihin. Kylkeen tullessa hyvin pienetkin mainingit saavat veneen keikkumaan niin, että hyvä kun sängyssä pysyi.

Loman alku ei muutenkaan mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta nyt kun on aamupala takana, uinti edessä ja vene pääosin kunnossa alkaa lomafiilis olla pikkuhiljaa kohdillaan. Toivottavasti suunta on ylöspäin.

Maanjäristys oli tuntunut Leroksella, mutta ei ollut aiheuttanut mitään ongelmia. Sen sijaan talven myrskytuulet olivat irrottaneet ja tuhonneet veneen peitteen täysin. Lisäksi kumivene oli kadonnut. Airot ja pohjalevyt olivat tallella, joten oletettavasti tuuli oli vienyt kumiveneen. Ja tämä juuri nyt, kun olin Suomesta asti tuonut sähköperämoottorin kumiveneen perään...

Ensimmäisen iltana ajattelimme tehdä ruokaa ja avasin kaasuhanan. Ja tuloksena oli sihinä kaasupullon lähellä olevasta liitoksesta, joka oli talven aikana syöpynyt puhki. Kun vielä ankkuripeli ei lähtenyt toimimaan, moottoriremontti vähän vaiheessa ja jääkaapin jäähdytysvesi ei alkanut kiertää, oli lomafiilis aika kaukana.

Lopulta ankkuripeliä lukuun ottamatta kaikki saatiin kuntoon. Kumivene järjestyi yllättävän kätevästi. Yhdellä sataman työntekijöistä oli käytetty kumivene myynnissä, ja ostin sen. Sain poistettua jääkaapin jäähdytysvesiputkesta tukoksen, ja marina korjasi kaasun ja sai moottoriremontin valmiiksi. Pääsimme lähtemään Xerokambokseen ja vain ankkuripeli odottaa korjausta. Toivottavasti tästä eteenpäin voin keskittyä enemmän purjehdukseen ja vähemmän huoltohommiin.

Ateena-Leros lento lähdössä

Tuomo, Ulla ja Henna puunasivat veneen kiiltäväksi.


Oli pakko mennä aamupalalle läheiseen ravintolaan, kun kaasu ei toiminut :)

Kyljet kiiltävät vahauksen jäljiltä

Mano menossa veteen

Nyt loppui soutaminen :D

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Lomastressiä

Melkein lomalla. Välissä on enää paluu työmatkalta Suomeen, joten lomafiilis alkaa pikkuhiljaa nousta. Valitettavasti myös lomastressi nousi huomattavasti, kun herättyäni luin viime yönä Leroksen lähellä tapahtuneesta maanjäristyksestä. Toivottavasti vene on kunnossa ja pystyssä telineillään...

Paluu veneelle jännittää maanjäristyksen lisäksi myös huoltohommien puolesta. Tilasin marinalta useita huoltohommia, ja olen hieman epävarma siitä onko kaikki tehty valmiiksi ja kunnolla. Erityisesti odotan lopettiko peräsinakselin tiivisteen vaihto veden tihkumisen akselin juuresta sisälle.

Kaiken lisäksi sain toissa päivänä kuulla moottorin lämmönvaihtimen vaihdon olevan vielä kesken. Odottavat vielä yhtä osaa Volvo Pentalta Ruotsista. Olen täältä työmatkalta selvitellyt saisinko osan Suomesta mukaan, ja tulos pitäisi selvitä pian. Maanantaina kun pitäisi laskea vene vesille ja lähteä purjehtimaan...

Vähän mietin talven aikana jaksanko pitää tänä kesänä blogia, mutta sain useita kannustavia kommentteja joten päätin jatkaa :)

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kauden 2016 yhteenveto

Kesä 2016 numeroina: viisi gastia, 21 purjehduspäivää, 362 merimailia, yksi kaasupullo ja 124 litraa dieseliä.

Alla yöpymispaikat sekä lokikirja.

Yöpymispaikat kesä 2016



Lokikirja s/y Mano II, 2016


Päivämäärä Määränpää Loki Matka
Leros (Lakki, Evros Marina) 4535
2.7.2016 Leros (Ormos Xerokambos) 4548 13
4.7.2016 Kalimnos (Ormos Palionisou) 4568 20
5.7.2016 Kos (Marina) 4588 20
7.7.2016 Datca 4624 36
9.7.2016 Marti Marina 4645 21
10.7.2016 Bencik 4652 7
11.7.2016 Bozburun (Kizil Adast) 4666 14
12.7.2016 Serce Limani 4685 19
13.7.2016 Marmaris (Pupa Yat Hotel anchorage) 4712 27
14.7.2016 Marmaris (Netsel Marina) 4714 2
15.7.2016 Ekincik Limani (anchoring) 4736 22
16.7.2016 Ekincik Limani (My Marina) 4741 5
19.7.2016 Marmaris (Pupa Yat Hotel anchorage) 4760 19
20.7.2016 Marmaris (Netsel Marina) 4762 2
21.7.2016 Marmaris (Pupa Yat Hotel anchorage) 4765 3
22.7.2016 Gerbekse Cove 4778 13
23.7.2016 Bozburun (bay on the W side) 4810 32
25.7.2016 Datca 4829 19
26.7.2016 Kos (Marina) 4868 39
28.7.2016 Leros (Ormos Xerokambos) 4890 22
29.7.2016 Leros (Lakki, Evros Marina) 4897 7

tiistai 2. elokuuta 2016

Kotimatka

Leros ei varsinaisesti ole maailman napa, ja matkaan sinne tai takaisin saa aina varata aikaa. Tällä kertaa lennot Suomeen olisivat Rodokselta. Ensin siis lautalla Rodokselle, ja sieltä seuraavana aamuna Prahan kautta Suomeen. Paitsi Rodos-Praha lento oli pari tuntia myöhässä, ja myöhästyimme jatkolennolta...

Lentoyhtiö reititti meidät sitten Riikan kautta Helsinkiin. Lisääntyneen matka-ajan lisäksi matkalaukut jäivät tulematta... No, perille tulimme niin myöhään, että ainakin teoriassa olemme oikeutettuja korvaukseen lentoyhtiöltä. Katsotaan miten käy.


Vielä viimeinen silmäys Manoon. Toivottavasti peite pysyy paikallaan tänä vuonna

Nyt Kosin ohi mentiin vähän lujempaa kuin Manolla :)

Edelleen matkalla Helsinkiin

Odotimme turhaan laukkuja karusellin luona

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Veneen nosto

Perjantaina teimme lyhyen siirtymän Xerokamboksen poukamasta Leroksen marinaan. Vaikka matka oli vain kuutisen mailia, menimme mahdollisimman ison osan siitä purjeilla. Olihan tämä viimeinen mahdollisuus purjehtia Manolla pitkään aikaan. Lähestyessämme Leroksen marinaa pikkuisen jännitti, että lähteehän moottori käyntiin apuvirtakaapeleiden avulla. Lähti onneksi ongelmitta!

Marinaan päästyä alkoi kova työrupeama veneen nostamiseksi ja talviteloille laittamiseksi. Tänä vuonna säästin vähän vaivaa itseltäni, ja ulkoistin moottorin huollon täysin marinalle. Kysyin myös tarjousta uudelle talvipeitteelle, mutta sen saisin vasta Suomeen palattuani, joten lopulta virittelimme veneeseen peitteen vanhasta talvipeitteestä. Saa nähdä pysyykö talven paikallaan.

Leroksella sattui olemaan juuri tuona viikonloppuna vanhojen kulkupelien tapahtuma, ja sunnuntaina menimme katsastamaan sen. Yllätyin, kuinka paljon vanhoja autoja, mopoja ja polkupyöriä tapahtumassa oli. Leros on kuitenkin varsin pieni saari.


Kuvan vene lähti Xerokamboksen poukamasta näppärästi purjeilla suoraan ankkurista. Mitä sitä turhaan moottoria käynnistämään :)

Mano nousemassa vedestä

Veneen nostamisessa kestää pitkähkö tovi. Tänä vuonna hoksasimme varautua odottamiseen: vettä, sipsejä ja läppäri :)

Ulla taikoi uskomattoman hyvän pizzan niistä ruuan rippeistä mitä oli vielä jäljellä.

Näkymä telakointialueelle veneen kannelta

Mano laitettiin aivan takimmaiseen nurkkaan. Nyt takana ei ole ketään, joten laskupäivää on mahdollista lykätä. Liekö sitten hyvä vai huono juttu...

Uusi Rocna Vulcan ankkuri toimi vallan erinomaisesti!

Kuvat vuosilta 2006 ja 2016. Vanha Kadettini (-73) olisi sopinut hyvin vanhojen autojen näyttelyn autojen (kuvassa Kadett -77) joukkoon :)

torstai 28. heinäkuuta 2016

Starttiprobleemia

Tämän kesän purjehdukset alkavat olla takanapäin, sillä Kos oli viimeinen saari mihin Mano pysähtyi ennen Lerokselle paluuta ja veneen nostoa. Nostopäiväksi oli sovittu lauantai, joten suunnittelin että purjehtisimme torstain aikana Lerokselle tuttuun Xerokamboksen poukamaan, mistä olisi perjantaina lyhyt matka Leroksen marinaan.

Matka Kosilta Lerokselle tapahtuu vakiosuunnasta puhaltavasta Meltemistä johtuen aina vastatuuleen, joten tiedossa oli pitkähkö luovimispäivä. Tai olisi ollut. Ollessamme lähdössä Kosin marinasta käänsin moottorin starttiavainta… ja ei mitään. Starttimoottori ei inahtanutkaan. Katsoin moottorin starttiakun jännitteen, ja totesin akun olevan aivan kuollut.

Ei siis muuta kuin uuden starttiakun hakuun. Paha kyllä marinan venekauppa oli juuri mennyt kiinni siestan takia, ja aukeaisi vasta myöhään illalla. Muistin, että edellisenä iltana juoksulenkillä olin nähnyt reilun kilometrin päässä huoltoaseman. Sinne siis. Hetkeä aikaisemmin pakattu polkupyörä takaisin esille ja matkaan. Huoltoasemalla selvisi, etteivät he myy akkuja. Jossain kaupungin toisella puolella olisi kuulemma akkuja myyvä liike… Päätin etten lähde etsimään sitä, vaan ostin huoltoasemalta auton apuvirtakaapelit. Sellaiset sieltä sentään löytyivät.

Takaisin veneelle ja kaapeleita kokeilemaan. Yhdistin starttikaapeleilla hupiakut starttiakkuun ja kokeilin startata. Nyt starttimoottori kyllä inahti, mutta moottorin käynnistymisen sijaan se piti jännää rätisevää ääntä. Oliko starttimoottori mennyt rikki?

Asiaa hyvän aikaa mietittyäni päätin vielä kokeilla käyttää molempia starttikaapeleita akkujen plus-napojen yhdistämiseen. Siten saisin tuplattua virransiirtokapasiteetin. Hoksasin nimittäin, että kaikki veneessä olevat negatiiviset johtimet on yhdistetty moottorin runkoon, joten akkujen miinusnavat ovat jo kiinni toisissaan. Tämä auttoi ja moottori starttasi! Pääsimme viimein lähtemään.

Lähtö oli starttiongelmista johtuen viivästynyt niin paljon, että laskin ettemme ehtisi luovien perille ennen pimeän tuloa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis ajaa moottorilla suoraan vastatuuleen. Kuten voitte arvata, matka ei ollut suuri nautinto… Pääsimme kuitenkin perille ja saimme ankkuroiduttua ennen auringon laskua.

Lauri ja Mira lähdössä pyöräretkelle. Ostin pyörät viime kesänä viereiseltä laiturilta, ja nyt voi todeta ne nappiostokseksi!

Kesätunnelmaa. Vasemmalla oleva hattu on tänä kesänä toiminut parhaiten lampunvarjostimena. Pehmentää mukavasti muuten kirkasta led-valoa.

Tullessamme ravintolasta ja kävellessämme Hippokrateen puun ohi huomasin nuorukaisen yrittävän murtaa keltaisen laatikon lukkoa metalliputkella. Mennessäni kysymään mitä hän oikein puuhailee, tiputti hän putken ja jäi vähän sivummalle seisoskelemaan. Selvästi aikoi odottaa meidän jatkavan matkaa, jotta voisi jatkaa murtopuuhia. Yllättävästi sai jalat, alle kun kaivoin kameran esiin ja aloin kuvaamaan :)

Ainakin vielä lukko jäi ehjäksi. Murtoaikeita hankaloittaakseni siivosin metalliputken läheiseen puskaan piiloon.

Jahas, ei auta kuin ostaa uusi starttiakku. Lopulta uutta akkua ei löytynyt, vaan moottori käynnistyi ottamalla apuvirtakaapeleilla sähköä hupiakuista.

Vihdoin Xerokamboksessa. Aika rentoutua moottoroinnin jälkeen!