sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Panormitiksen luostaripoukama

Lauantaina iltapäivästä lähdimme myötätuulessa kohti Symin saarella olevaa Panormitiksen luostaripoukamaa. Tuuli ei ollut kova, joten nostimme genaakkerin ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Upea purje edelleen :) Tällä kertaa kokeilin ensimmäistä kertaa jiipata genaakkerilla. Ensimmäinen kerta meni hienosti. Toisella kertaa skuuttiköysi kiilautui navigointivalon ja kaiteen väliin, ja oli tiukassa saada irti tuulen lepattaessa purjetta. Tuon kanssa täytyy olla tulevaisuudessa varovainen.

Sunnuntaina kävimme vielä kierroksen luostarissa ennen matkan jatkamista. Väkeä oli paljon enemmän kuin aikaisemmilla käynneilläni. Luostariin oli saapunut väkeä aamujumalanpalvelukseen, ja lisäksi sen edestä lähti polkupyöräkilpailu. Ennen veneelle paluuta ostimme vielä jäätelöt matkaevääksi. Sitten olikin aika suunnata Rodokselle, mistä Tuomaksella lähtisi illalla lento Suomeen.

Pelkällä genaakkerilla eteenpäin

Tuttu Panormitiksen luostaripoukama

Nyt lähti ruokailu lapasesta :) Päivällinen...

...jonka päälle tietysti jälkiruokakahvit

Kumiveneellä rantaan ja tutustumaan luostariin

Täällä ehtoollisleipä ei ole mitään pieniä kiekkoja, vaan nyrkinkokoisia murikoita oikeaa leipää

Harvemmin törmään itseäni pidempään kynttilään :)

Luostarikauppa

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Juhannus kuvankauniilla tulivuorisaarella

Xerokamboksesta jatkoimme huippuvauhtia ykkösreivillä kohti Nisirosta. Tuliperäinen saari kraattereineen on yksi suosikkikohteistani, ja oli mukava tulla sinne takaisin. Kauniiden paikkojen lisäksi saaren viehätysvoimaa ei lainkaan vähennä se, että siellä on vain vähän turisteja. Hyvä paikka viettää juhannusta!

Perille saavuttuamme ja päivällisen jälkeen vuokrasimme satamasta auton käyttöömme. Kovin pitkälle matkalle en pikkuisella Kialla olisi lähtenyt, mutta 25 euron vuorokausivuokralla ei voine ihmeitä odottaa. No, auto selvitti kyllä jyrkätkin mäet, kun vain laittoi pienempää vaihdetta silmään :)

Päätimme jakaa saareen tutustumisen kahteen osaan: illalla kävisimme läheisessä Mandrakin kaupungissa, ja seuraavana päivänä tekisimme isomman kierroksen saarella ja kävisimme muun muassa kraatteria katsomassa. Iltapäivästä lähtisimme sitten vielä kohti Simin saarta.

Nisiros on niin kaunis saari, että nyt tulee sen ja juhannuksen kunniaksi kunnon pläjäys kuvia :)

Jaana ruorissa reippaassa sivutuulessa. Niin reippaassa, että 25 C lämpötilasta huolimatta joutui laittamaan takin päälle!

Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden. Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen...  Suomen lippu on sitten upean näköinen!

Huh huh mikä rantautuminen tällä pariskunnalla. Ihme että pääsivät ehjänä laituriin. Ihan eivät kuitenkaan viime vuoden venäläisille pärjänneet, mutta aika holtitonta menoa oli (kuvassa köydet ja ankkuri kiinni, mutta vasen moottori silti täysillä eteen...)

Päivällistämässä sataman Aphrodite-tavernassa

Mandraki

Varoituskyltin teksti ei liene ihan turha. Polusta oli sen verran monta kohtaa romahtanut tai kivivyöryn alla.

Kraatterilaaksossa

Jylhät ja kauniit maisemat. Tykkään!

Itse kraatteri

Maan uumenista tuli rikinkatkuista ilmaa

Rikkikristalleja


Autovuokraamon pitäjä opasti reitin vuoren päällä olevalle kirkolle, mistä hän lupasi avautuvan upean näköalan sekä kraatteriin että merelle

Paikka lunasti odotukset

Tuomas ottaa juhannussaunan aina-lämmin saunassa. Tulivuoren uumenista tulee jatkuvalla syötöllä 70-80 C höyryä tähän pikkuiseen luolaan

torstai 18. kesäkuuta 2015

Täydellinen päivä

Kolusin Patmoksen kattavasti vuosi sitten, joten tällä kertaa päätin keskittyä aurinkopaneeleiden asennuksen viimeistelyyn. Paneelit olivat kiinni ja kaapelit vedetty veneen sisälle, mutta lataussäätimen asennus ja sähkökytkennät olivat vielä tekemättä. Niinpä jäin veneelle asennushommiin Tuomaksen, Reetan ja Jaanan lähtiessä käymään Apocalypse luolassa ja kukkulan päällä olevassa Chorassa.

Sain asennuksen valmiiksi samoihin aikoihin, kun miehistö palasi veneelle. Oli se vaan hieno fiilis katsoa, kun akut viimein latautuivat auringon voimasta. Ostin myös kunnon invertterin (vielä tosin asentamatta), joten kohta loppuu tarve maasähkölle kokonaan :)

Patmokselta lähdimme etelään aivan upeassa purjehduskelissä. Juuri sopiva ja lämmin sivutuuli vei meitä eteenpäin reilua seitsemää solmua. On se vaan hienoa kiitää eteenpäin kokka kohisten!

Illaksi ankkuroimme tuttuun Xerokamboksen poukamaan Leroksen saaren eteläkärkeen. Jo valmiiksi huikean päivän kruunasi kunnon juoksulenkki, päälle talviturkin heitto ja pesu takatuhdolla tähtitaivaan alla. Elämä on ihanaa :)

Miehistö kapuaa kohti vuoren päällä olevaa Choraa

Päältä on komeat näkymät

Samaan aikaan tein itse asennushommia. Lataussäädin on kahta johtoa vaille valmis. Puutarhaletkusta sai muuten kätevät suojat läpivientien teräviä reunoja vastaan,

Automaattisulakkeelle tulee paneeleilta 63 V. Kaikki liitokset siis kunnossa!

Valmista! Aika napsauttaa akut ja paneelit kiinni lataussäätimeen :)

Näyttö vielä asentamatta, mutta sieltä sitä aurinkosähköä tulee!

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Ankkurit ristissä

Lähtö Lipsosta ei sitten käynytkään ihan noin vain. Vieressämme ollut laiva lähti aikaisin aamulla, ja koska olin tullut satamaan sitä myöhemmin jännitin olinko laskenut ankkurini sen kanssa ristiin. En ollut, vaan laiva lähti sujuvasti. Heti sen lähdettyä kaupungin edustalla ankkurissa ollut toinen laiva tuli siihen tilalle.

Kun itse lähdimme myöhemmin, niin aavistukseni osoittautui oikeaksi ja uusi laiva oli laskenut ankkurini omani päälle. Normaalisti homma olisi ollut kohtuullisen helppo: laivasta löysättiin ankkurikettinkiä, jolloin voisin nostaa sen ankkuripelilläni vedenrajaan, pujottaa köyden kettingin alle, laskea omaa ankkuriani ja koukata se vapaaksi.

Nyt ongelmana oli vain se, että ankkuripelini ei toiminut, ja käsipelin ankkuri ei tahtonut nousta. Laivan kapteeni oli toiminnan mies, ja hyppäsi kumiveneeseen ja tuli avuksi. Hänen avustuksella saimme ankkurit lopulta erilleen ja pääsimme jatkamaan matkaa kohti Patmosta.

Viereemme tullut laiva, joka laski ankkurin omamme päälle

Joukossa on voimaa: kolmen hengen voimin (ja moottoria välillä hyödyntäen) ankkuri saatiin lopulta pintaan.

Oman laivan ronskista laituriin tuonnista huolimatta laivan kippari oli kokenut eikä epäröinyt tarttua Manonkin ruoriin... :)

Lopultakin kohti Patmosta

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Lipso

Tänään tulimme kevyessä tuulessa Lipson saarelle ja kiinnityimme kaupungin laituriin. Edellinen käyntini täällä on reilun vuoden takaa huhtikuun alkupuolelta. Paikka on tuttu, mutta kuitenkin niin erilainen nyt ollessaan täynnä elämää.

Tarkistin lokikirjasta, ja Lipso oli viime vuonna veneeni oston jälkeen kolmas paikka missä kävin. Tulee aika nostalginen olo. Paljon on tullut sen jälkeen nähtyä ja koettua.

Harvinaisen tyyntä näille seuduille. Jouduimme moottoroimaan ison osan ajasta

Moottoroinnin etu: lounas matkalla

Tuonas ottaa Lipsoa videolle

Kaksi kieltä ei näemmä vielä riitä ohjeistukseksi

Jaana puutarhakaupassa


Lipsossa olisi myytävänä tee-se-itse -miehen unelma :)


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Ankkurimies

Kosin satama ja ankkuripelini eivät oikein toimi yhteen. Viimeksi reilu vuosi sitten satamaan saapuessa ankkuripeli ei äännähtänytkään, ja loppujen lopuksi käytimme taka-ankkuria. Silloin syynä oli ohjaimen kontaktihäiriö. Tällä kertaa Kosille saapuessa ankkuri suostui menemään alas melkein kokonaan, mutta sitten ankkuripeli lopetti toimintansa… Ja vasta muutama tunti aikaisemmin Pserimoksen poukamasta lähtiessämme kehuin Tuomakselle kuinka hyvin ankkuripeli on viime aikoina toiminut.

Purin ankkuripelin, ja tällä kertaa vika onkin hankalampi korjata kuin viimeksi. Rikkoutunut osa on pieni, mutta mahdoton improvisoida. Ja vara-osien saanti on kysymysmerkki. Kävin kysymässä Kosin marinan venekaupasta, mutta kuten oletettua heillä ei ollut osaa. Lupasivat kuitenkin selvittää voisiko sen saada tilattua.

Venekaupan lisäksi kävin Windin liikeessä hakemassa sim-kortin iPadiini (jee!), joten nyt nettiin pääsee helpommin. Sen jälkeen vielä ruokavarastojen täydennys, jonka jälkeen nostimme kahdella henkilöllä kasvaneen miehistön kanssa ankkurin. Tai tarkemmin sanottuna ankkuripelin korvannut ankkurimies Tuomas nosti sen. Näköjään sitä on mahdollista pärjätä ilman ankkuripeliäkin, kun on reipas ankkurimies sitä korvaamassa :)

Aamupäivä oli kulunut liikkeestä toiseen ravatessa, joten myöhäisen lähdön takia suuntasimme tuttuun poukamaan Pserimoksen saarelle. Sinne ehdimme sen verran ajoissa, että ehdimme täyttää ja laskea kumiveneen vesille ja käydä saaressa kävelemässä ennen auringon laskua.

Ankkuripelin rikkoutumisesta huolimatta turvallisesti samassa laiturissa kuin vuosi sitten täällä viimeksi käydessäni

Tuttu puu Kosilla

Reetta veti uutuuttaan hohtavan Suomen lipun salkoon. Edellinen kului viime vuoden purjehduksilla aivan loppuun

Kumiveneellä rantaan ja iltareippailu Pserimoksessa

Karua mutta upeaa: aurinko juuri laskenut, lampaiden ja vuohien kellot kilkattavat ja laulukaskaat (?) pitävät meteliä

Ja vielä pikkuisen iltapalaa ennen nukkumaan menoa

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Fiilistelyä poukamissa

Ihmeellistä, miten mahtavaa on päästä vesille, nostaa purjeet ja sammuttaa moottori! Viime päivien ärsytys huoltohommien kanssa katosi nopeasti. Sunnuntaina tulee uutta miehistöä Kosilta, joten suuntasimme Tuomaksen kanssa pikku hiljaa siihen suuntaan.

Viime yön olimme vielä Leroksella Xerokamboksen poukamassa, ja tulevan yön Pserimoksen saarella. Säät ovat suosineet: sininen taivas, sopiva myötätuuli ja rauhalliset poukamat. Kelpaa purjehtia. Ja illalla tähtitaivas ja linnunrata, laineiden ääni, veneen keinunta ja lämmin pimeä yö. Tykkään! Ja paljon :)

Purjeet ylhäällä ensimmäistä kertaa pitkän talven jälkeen :)

Miehistö on myös tyytyväinen

Päivällisellä Xerokamboksen poukamassa
Xerokambos

Etsi kuvasta talo :) Ainakaan naapureista ei ole haittaa (Ormos Vathi, Pserimos)