Puerto Raftista jatkoimme Olympic Marinaan, jonka voisi tiivistää kahteen sanaan: ruma ja kallis. Ei ole tarve tulla toista kertaa. Yritin ostaa marinassa olleesta kaupasta paikkasarjan purjeeseen. Aamulla kun kävin kysymässä ei paikkaa löytynyt, mutta puolenpäivän aikaan tulisi kuulemma lähetys missä sellainen olisi. No, takaisin puolenpäivän aikaan. Myyjä ilmoitti ettei puolipäivä toki tarkoita kello 12, vaan kahden-kolmen aikaan... Jäi purjepaikat ostamatta siitä kaupasta.
Onneksi seuraava kohde eli Kea oli hieno paikka. Päätimme viettää siellä pari yötä ja vuokrasimme oikein kunnon pirssin millä kävimme katsomassa saaren nähtävyydet, eli vuoren rinteellä olevan kylän sekä 2500 vuotta vanhan hymyilevä leijona -patsaan.
 |
| Knaappisolmun harjoittelua |
 |
| Purje jäi reivatessa reiviköyden alle jumiin ja ajattelin,että kun pikkuisen nykäisee niin kyllä se sieltä tulee. No tulihan se mutta repesi myös. Paikan löytäminen oli yllättävän hankalaa, mutta lopulta sekin löytyi. Saas nähdä miten kestää |
 |
| Vuokra-auto piti tietysti olla sävy-sävyyn repun kanssa. Ajokokemus vahvisti aiempaa käsitystä, että ranskalaiset tekevät parempia patonkeja kuin autoja |
 |
| Turistina vuoren rinteellä olevassa kylässä |
 |
| Sattumanvaraisesti valittu ravintola osoittautui loistavaksi |
 |
| Lomaillessa välillä unohtuu, että toisilla voi tosiaan olla koulupäivä :) |
 |
| Aasilla on kätevä kuljettaa tavaroita ylös kylän kapeitta, jyrkkiä ja mutkittelevia katuja |
 |
| Ja aasit löytävät perille näköjään myös ilman opastusta |
 |
| Ensimmäinen näkemäni aasitaksi(?) |
 |
| Vuoren rinteeltä reilun kilometrin päässä kylästä pitäisi löytyä hymyilevä leijona -patsas |
 |
| Ja löytyihän se patsas. Noin 2500 vuotta vanha. Ihan hieno, mutta kyllä matka patsaalle taisi kuitenkin olla hienompi kuin itse patsas |
 |
| Kauppakassit kauppakassista :) |
 |
| Auringonlaskua kelpasi kuvata |
 |
| Päivällinen odottamassa ravintolan edessä... :) |
 |
| Pyykkinarua ei tarvitse kaukaa etsiä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti