sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Harvinaisen tuuletonta

28.7.2017 Mikonos (Ormos Korfos) - Tinos, 11 nm
29.7.2017 Tinos - Kithnos (Loutra), 36 nm

Yö poukamassa Mikonosin edustalla oli rauhallinen, sillä tuulta ei ollut yön aikana käytännössä lainkaan. Sen seurauksena veneet pyörähtelivät muutamia kierroksia ankkurinsa ympäri. Yleensä siitä ei ole haittaa, mutta yksi iso moottorivene oli laskenut kaksi ankkuria. Ne olivat pyörimisen seurauksena menneet nätisti rullalle, joten ennen lähtöä veneen piti tehdä samat kierrokset ankkurien ympäri toiseen suuntaan. Siinä sitä iso vene pyöri piruettia muiden katsellessa :)

Mikonosilta moottoroimme lyhyen matkan Tinokselle. Viehättävä kaupunki, ja aikaisesta saapumisesta johtuen ehdimme hyvin sekä shoppailla että käydä syömässä. Odotellessani muita takaisin veneelle shoppailemasta veneen viereen ilmestyi saarella asuva suomalainen. Oli bongannut veneen perässä liehuvan Suomen lipun. Juttelimme hyvän tovin, ja mm. selvisi, että paikalliset kutsuvat Mikonosia disneylandiksi. Nimi on varsin osuva, sillä saari on kuin yksi iso turistirysä.

Seuraavakin päivä oli lähes tuuleton, joten moottoroimme jälleen kohti Kithnosta. Matkan aikana päätin kokeilla autopilottia, jonka kompassi ei viime kesänä toiminut. Ja kas kummaa, nyt kompassilukema oli kohdillaan ja huristelimme lähes koko matkan autopilotin ohjaamana. Kätevää. Toivottavasti ei ollut tilapäinen toimintapuuska.

Kithnoksen Loutraan saavuimme ensimmäisten joukossa. Jouduimme silti satama-altaan ulkopuolelle, ja ilmeisesti vierasveneitä ei sisäpuolelle otetakaan. Illalla tuuli alkoi puhaltaa, ja pienen aallokon takia yöstä tuli vähän levoton. Sitä lukuun ottamatta paikka oli erittäin mukava. Lähellä satamaa on kuuma lähde, missä kävimme lenkin jälkeen rentoutumassa. Ravintoloiden pöydät olivat tunnelmallisesti aivan rannassa. Valitsemamme Stella-ravintola sai pisteet sijainnista ja palvelusta, mutta ruoka ei ollut kovin erikoista. Itse asiassa täsmälleen sama tilanne kuin Tinoksen ravintolassa.


Juuri saavuttu Tinokselle
Henna tuliaisia shoppailemassa Tinoksella

Ruksi seinään: annos oli huikean hyvää, mutta silti vähän jäi syömättä. Näköjään joku raja tulee suklaassakin vastaan :)
Kylläpäs Manossa on tavaraa :)

Ravintolassa Tinoksella Palvelu oli erinomaista mutta ruoka vähän pettymys

Ravintolasta näki ja kuuli katusoittajat hyvin, mikä loi mukavan tunnelman


Uimassa puolimatkassa Kithnokselle

Kaverikuva Kithnoksella

Kuuma lähde saavutti yllättävän suosion myös päivän helteessä. Taustalla Mano viides vene vasemmalta (matalin masto :) )

Operaatio oikotietä lenkin jälkeen kuumaan lähteeseen. Kävelyn sijasta päätimme oikaista uiden. Ongelmaksi tuli veneeseen nouseminen keulasta, sillä viereiset veneet blokkasivat perän uimatason. Asia ratkesi kätevällä köysitikkaalla, joka laskettiin keulasta.

torstai 27. heinäkuuta 2017

Tuulta ja sumua

25.7.2017 Leros (Ormos Xerokambos) - Levitha (Ormos Levitha), 22 merimailia
26.7.2017 Levitha (Ormos Levitha) - Dhenoussa (Ormos Roussa), 32 merimailia
27.7.2017 Dhenoussa (Ormos Roussa) - Mikonos (Ormos Korfos), 37 merimailia

Ormos Korfos -poukama Mikonosin edustalla on pimeä ja aivan tyyni. Se ei kuitenkaan ole hiljainen, sillä poukamaa ympäröi melko vilkasliikenteinen tie, jota pitkin autot ja skootterit ajavat yhtenään. Tunnelma on aivan toinen kuin päivällä, kun tulimme valtaosan matkasta navakassa tuulessa. Tai edellisenä yönä, jolloin tuuli puhalsi Dhenoussan saaren poukamaan raivokkaasti. Olimme tukevasti ankkurilla sekä kahdella takaköydellä, mutta silti saimme nukuttua kehnosti itse kunkin jännittäessä pitävätkö ankkurit ja köydet.

Ennen Dhenoussaa vietimme yön Levithan saaren poukamassa poijussa. Saaren ainoa perhe on asentanut poukamaan useita poijuja, joiden avulla saavat vähän lisätienestiä. Yö poijussa maksaa 7 euroa, ja lisäksi perhe pitää tavernaa vartin kävelymatkan päässä rannasta. Kävimme tavernassa syömässä, ja se olikin varsin sympaattinen paikka ja positiivinen kokemus. Kyseessä oli todellinen perheyritys: ilmeisesti koko perhe osallistui toiminnan pyörittämiseen, eikä ruokalistaa ollut. Perheen isä otti tilaukset vastaan, äiti (?) teki ruuat ja lapset toivat ne pöytään. Hyvin erilainen kokemus kuin esimerkiksi Kosin turistiravintolat.

Matkalla Levithalta Dhenoussaan sattui poikkeuksellinen kokemus: jouduimme sankkaan sumuun keskellä päivää. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulle tapahtui näin Välimerellä. Onneksi lähimainkaan ei ollut mitään mihin törmätä, eikä alueella juuri ole muuta liikennettä, joten törmäämisen vaaraa ei ollut. Ehkä sumu liittyi poikkeukselliseen etelätuuleen, joka korvasi normaalisti koko kesän puhaltavan pohjois-/luoteistuulen, Meltemin.

Sain muuten tänään aamulla ankkuripelin korjattua (tai annettua tekohengitystä sille...), joten ankkurin nosto käy nyt kätevästi. Paransi myös lomafiilistä :) Tosin marinan työntekijältä ostamani kumivene vuotaa, joten ei ehkä ollut ihan niin hyvä ostos kuin ajattelin...

Vähän ennen tavernaan lähtöä viereiseen poijuun tuulen yläpuolelle tuli kalastajavene. Veneestä levisi melkoiset tuoksut, joten toivoimme sen jatkavan matkaa ravintolareissumme aikana. Tyrmistys (ja haju) oli melkoinen, kun palattuamme löysimme kaksi uutta kalastaja-alusta kiinnittyneenä edellisen kyljille...

Matkalla Dhenoussaan nousi sakea sumu

Ilma oli uskomattoman kostea. iPad oli kauttaaltaan vesipisaroiden peitossa, ja biministä ropisi pisaroita meidän niskaan.

Aurinkosuojan tekoa uudelle sähköperämoottorille

Ankkuripelin korjausta osa 25 tai jotain sinnepäin. No, taas toimii hetken.

GoPro-mies ja Mano taustalla. En lupaa mitään, mutta ehkä blogiin ilmestyy joskus videokin


Tuomo hyödynsi rannan erinomaiset leipäkivet :)

Onko kuvassa a) osoitus siitä, että köysien vyyhteämistä pitää vielä harjoitella, vai  b) Dhenoussan peräkiinnityksessä käytetyt köydet kuivumassa? :) (PS. huomatkaa "hieno" aurinkosuoja perämoottorilla)

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lomafiilistä hakemassa

Ensimmäisen yön vesillä vietimme tutussa Xerokamboksen poukamassa. Yö oli varsin keinuva, sillä tuuli tyyntyi illalla täysin, ja kun tuuli ei pitänyt venettä suorassa se kääntyi poikittain maininkeihin. Kylkeen tullessa hyvin pienetkin mainingit saavat veneen keikkumaan niin, että hyvä kun sängyssä pysyi.

Loman alku ei muutenkaan mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta nyt kun on aamupala takana, uinti edessä ja vene pääosin kunnossa alkaa lomafiilis olla pikkuhiljaa kohdillaan. Toivottavasti suunta on ylöspäin.

Maanjäristys oli tuntunut Leroksella, mutta ei ollut aiheuttanut mitään ongelmia. Sen sijaan talven myrskytuulet olivat irrottaneet ja tuhonneet veneen peitteen täysin. Lisäksi kumivene oli kadonnut. Airot ja pohjalevyt olivat tallella, joten oletettavasti tuuli oli vienyt kumiveneen. Ja tämä juuri nyt, kun olin Suomesta asti tuonut sähköperämoottorin kumiveneen perään...

Ensimmäisen iltana ajattelimme tehdä ruokaa ja avasin kaasuhanan. Ja tuloksena oli sihinä kaasupullon lähellä olevasta liitoksesta, joka oli talven aikana syöpynyt puhki. Kun vielä ankkuripeli ei lähtenyt toimimaan, moottoriremontti vähän vaiheessa ja jääkaapin jäähdytysvesi ei alkanut kiertää, oli lomafiilis aika kaukana.

Lopulta ankkuripeliä lukuun ottamatta kaikki saatiin kuntoon. Kumivene järjestyi yllättävän kätevästi. Yhdellä sataman työntekijöistä oli käytetty kumivene myynnissä, ja ostin sen. Sain poistettua jääkaapin jäähdytysvesiputkesta tukoksen, ja marina korjasi kaasun ja sai moottoriremontin valmiiksi. Pääsimme lähtemään Xerokambokseen ja vain ankkuripeli odottaa korjausta. Toivottavasti tästä eteenpäin voin keskittyä enemmän purjehdukseen ja vähemmän huoltohommiin.

Ateena-Leros lento lähdössä

Tuomo, Ulla ja Henna puunasivat veneen kiiltäväksi.


Oli pakko mennä aamupalalle läheiseen ravintolaan, kun kaasu ei toiminut :)

Kyljet kiiltävät vahauksen jäljiltä

Mano menossa veteen

Nyt loppui soutaminen :D

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Lomastressiä

Melkein lomalla. Välissä on enää paluu työmatkalta Suomeen, joten lomafiilis alkaa pikkuhiljaa nousta. Valitettavasti myös lomastressi nousi huomattavasti, kun herättyäni luin viime yönä Leroksen lähellä tapahtuneesta maanjäristyksestä. Toivottavasti vene on kunnossa ja pystyssä telineillään...

Paluu veneelle jännittää maanjäristyksen lisäksi myös huoltohommien puolesta. Tilasin marinalta useita huoltohommia, ja olen hieman epävarma siitä onko kaikki tehty valmiiksi ja kunnolla. Erityisesti odotan lopettiko peräsinakselin tiivisteen vaihto veden tihkumisen akselin juuresta sisälle.

Kaiken lisäksi sain toissa päivänä kuulla moottorin lämmönvaihtimen vaihdon olevan vielä kesken. Odottavat vielä yhtä osaa Volvo Pentalta Ruotsista. Olen täältä työmatkalta selvitellyt saisinko osan Suomesta mukaan, ja tulos pitäisi selvitä pian. Maanantaina kun pitäisi laskea vene vesille ja lähteä purjehtimaan...

Vähän mietin talven aikana jaksanko pitää tänä kesänä blogia, mutta sain useita kannustavia kommentteja joten päätin jatkaa :)