torstai 28. heinäkuuta 2016

Starttiprobleemia

Tämän kesän purjehdukset alkavat olla takanapäin, sillä Kos oli viimeinen saari mihin Mano pysähtyi ennen Lerokselle paluuta ja veneen nostoa. Nostopäiväksi oli sovittu lauantai, joten suunnittelin että purjehtisimme torstain aikana Lerokselle tuttuun Xerokamboksen poukamaan, mistä olisi perjantaina lyhyt matka Leroksen marinaan.

Matka Kosilta Lerokselle tapahtuu vakiosuunnasta puhaltavasta Meltemistä johtuen aina vastatuuleen, joten tiedossa oli pitkähkö luovimispäivä. Tai olisi ollut. Ollessamme lähdössä Kosin marinasta käänsin moottorin starttiavainta… ja ei mitään. Starttimoottori ei inahtanutkaan. Katsoin moottorin starttiakun jännitteen, ja totesin akun olevan aivan kuollut.

Ei siis muuta kuin uuden starttiakun hakuun. Paha kyllä marinan venekauppa oli juuri mennyt kiinni siestan takia, ja aukeaisi vasta myöhään illalla. Muistin, että edellisenä iltana juoksulenkillä olin nähnyt reilun kilometrin päässä huoltoaseman. Sinne siis. Hetkeä aikaisemmin pakattu polkupyörä takaisin esille ja matkaan. Huoltoasemalla selvisi, etteivät he myy akkuja. Jossain kaupungin toisella puolella olisi kuulemma akkuja myyvä liike… Päätin etten lähde etsimään sitä, vaan ostin huoltoasemalta auton apuvirtakaapelit. Sellaiset sieltä sentään löytyivät.

Takaisin veneelle ja kaapeleita kokeilemaan. Yhdistin starttikaapeleilla hupiakut starttiakkuun ja kokeilin startata. Nyt starttimoottori kyllä inahti, mutta moottorin käynnistymisen sijaan se piti jännää rätisevää ääntä. Oliko starttimoottori mennyt rikki?

Asiaa hyvän aikaa mietittyäni päätin vielä kokeilla käyttää molempia starttikaapeleita akkujen plus-napojen yhdistämiseen. Siten saisin tuplattua virransiirtokapasiteetin. Hoksasin nimittäin, että kaikki veneessä olevat negatiiviset johtimet on yhdistetty moottorin runkoon, joten akkujen miinusnavat ovat jo kiinni toisissaan. Tämä auttoi ja moottori starttasi! Pääsimme viimein lähtemään.

Lähtö oli starttiongelmista johtuen viivästynyt niin paljon, että laskin ettemme ehtisi luovien perille ennen pimeän tuloa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis ajaa moottorilla suoraan vastatuuleen. Kuten voitte arvata, matka ei ollut suuri nautinto… Pääsimme kuitenkin perille ja saimme ankkuroiduttua ennen auringon laskua.

Lauri ja Mira lähdössä pyöräretkelle. Ostin pyörät viime kesänä viereiseltä laiturilta, ja nyt voi todeta ne nappiostokseksi!

Kesätunnelmaa. Vasemmalla oleva hattu on tänä kesänä toiminut parhaiten lampunvarjostimena. Pehmentää mukavasti muuten kirkasta led-valoa.

Tullessamme ravintolasta ja kävellessämme Hippokrateen puun ohi huomasin nuorukaisen yrittävän murtaa keltaisen laatikon lukkoa metalliputkella. Mennessäni kysymään mitä hän oikein puuhailee, tiputti hän putken ja jäi vähän sivummalle seisoskelemaan. Selvästi aikoi odottaa meidän jatkavan matkaa, jotta voisi jatkaa murtopuuhia. Yllättävästi sai jalat, alle kun kaivoin kameran esiin ja aloin kuvaamaan :)

Ainakin vielä lukko jäi ehjäksi. Murtoaikeita hankaloittaakseni siivosin metalliputken läheiseen puskaan piiloon.

Jahas, ei auta kuin ostaa uusi starttiakku. Lopulta uutta akkua ei löytynyt, vaan moottori käynnistyi ottamalla apuvirtakaapeleilla sähköä hupiakuista.

Vihdoin Xerokamboksessa. Aika rentoutua moottoroinnin jälkeen!