tiistai 7. heinäkuuta 2015

Munakokkelia matolle ja kotieläinlenkki

Luulin tulevani Tilokselle ensimmäistä kertaa, mutta kaupungin satamaan saavuttua tunnistin paikan. Olin ollut siellä nelisen vuotta sitten ensimmäisellä Välimerenpurjehduksellani. Pian perille tultua lähdimme etsimään ravintolaa, ja istahdettuamme yhteen ravintoloista tunnistin senkin: söimme edellisellä käynnillä samassa paikassa :)

Seuraavana päivänä ajattelimme alun perin suunnata Nisirokselle, mutta veneemme luokse pysähtyi paikallinen skootterinsa kanssa, ja kehui saaren toisella puolella olevaa poukamaa. Satamakirjan mukaan meltemi aiheuttaa poukamaan pientä maininkia, mutta päätimme siitä huolimatta suunnata sinne.

Osan matkasta saaren ympäri olimme sen suojassa, ja jouduimme käyttämään moottoria. Osan matkasta taas tuuli melko lujaa. Matkan ollessa jo loppupuolella puuska kallisti venettä niin, että yksi sivukaapeista aukesi. Ja sen kaapin ylähyllyllä sattuikin sitten olemaan muun tavaran lisäksi kaksi täyttä kananmunakennoa. Ne tulivat komeassa kaaressa lattialle. Tulos: kahdeksan särkynyttä kananmunaa salongin matolla :/

Poukamaan päästyä ankkuroimme ja aloitimme siivousoperaation. Matto pestiin perusteellisesti. Lattia ruuvattiin irti, jotta kaikki väleihinkin menneet kananmunat saatiin pois. Melkoinen homma, mutta tulipahan puhdasta!

Poukama oli kaunis. Peräankkurin avulla pidimme keulan maininkeihin, jolloin niistä ei ollut haittaa. Oikeastaan päinvastoin, keinuttivat mukavasti. Siinä keinunnassa oli mahtava katsella tähtitaivasta ja kuunnella aaltojen kohinaa rantaan :)

Aamulla ehkä hieman yllättäenkin kaikki kertoivat nukkuneensa erinomaisesti. Ehkä se oli jonkinlainen kehtoefekti :) Aamupalan ja –uintien jälkeen nostimme purjeet ja lähdimme kohti Nisirosta.

Nisiroksessa teimme koko porukalla juoksulenkin. Siitä tulikin melkoinen kotieläinlenkki: Ensimmäisenä tien vieressä täysin vapaana kuoputtivat puolen tusinaa possua. Niitä seurasi sitten muita eläimiä tasaisin väliajoin: kissoja, koiria, vuohia, lampaita, kanoja, kalkkunoita… Ja koiria lukuun ottamatta kaikki vapaana.

Nisiroksessa päätimme olla kaksi yötä. Miehistö vuokrasi tänään skootterit ja lähti tutustumaan saareen. Itselleni saari on jo niin tuttu, että jäin viettämään rauhallista venepäivää lukien ja blogia päivittäen. Huomenna onkin sitten aika suunnata Kosille, missä on seuraava miehistön vaihto.


Ryhmäkuva matkalta. Kipparilla vaikeuksia yltää sekä kuvaan että ruoriin :)

Satamamaksua maksamassa Tiloksen satamassa

Eristou-niminen kaunis poukama Tiloksen länsipuolella

Poukamaan tulevien maininkien takia vein kumiveneellä taka-ankkurin, jotta keula pysyy koko ajan poukaman suuaukkoa ja maininkien tulosuuntaa kohti.

Hajonneista munista pesty matto kuivumassa. Itse asiassa siitä tuli puhtaampi, mitä se oli ennen munakokkelia.

Nyt loppuivat puhtaat vaatteet. Meikäläinen taitaa olla elämäni ensimmäistä kertaa nyrkkipyykillä :)

Tuttu Palin satama Nisiroksella

Juoksulenkin maisemat olivat "varsin kohtuulliset" :)

Röh! Ensimmäiset kotieläimet

Tarkkasilmäinen voi erottaa kuvasta vuohia