sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Kaukana sivistyksestä

Tänään tulimme Lerokselta navakassa myötätuulessa Kalymnoksen itäpuolella olevaan Palionisoun poukamaan. Sen rannalla oli kaksi tavernaa, jotka olivat laittaneet kymmenkunta valkoista ja punaista poijua mihin kiinnittyä. Poukama oli syvä ja pohja kivinen, joten ankkuroiminen olisikin ollut hankalaa.

Poukamassa todella tunsi olevansa kaukana sivistyksestä. Ympärillä kohosivat jyrkät, karut ja korkeat kalliot, ja rannalla oli vain muutama talo. Kreikan saaristossa on varsin tavanomaista, että mobiilidata liikkuu todella huonosti. Tällä kertaa oltiin kuitenkin täysin matkapuhelinverkon ulottumattomissa. Edes rannan tavernoissa ei ollut nettiä tarjolla, joten pääsen julkaisemaan blogipäivityksen vasta myöhemmin ihmisten ilmoille palattuani :)

Menimme syömään tavernaan, joka oli laittanut poijun mihin kiinnityimme. Ruokailun jälkeen kävimme tekemässä pienen kävelylenkin. Vähän kauempana rannasta oli vielä kolmas taverna, ja palatessa tavernan omistaja tervehti ja alkoi jutella. Hetken kuluttua hän halusi esitellä jotain artikkelia ja pyysi istahtamaan. Olin epäluuloinen, että mitähän tässä on takana, mutta menimme sisään. Omistaja esitteli itsensä Nikolaiksi, ja artikkeli oli yhdeksän vuoden takaa purjehduslehdestä. Nikolas kertoi poukaman historiaa. Paikka on muuttunut muutaman viime vuoden aikana valtavasti. Ennen tänne ei ollut tietä eikä sähköä, ja Nikolaksen tavernassa kävivät vain purjehtijat. Tien ja sähkön tultua poukamaan tuli pari muutakin tavernaa, uimaranta ja turisteja. Tällä kertaa vain juttelimme, mutta lupasin Nikolakselle ensi kerran poukamaan tullessani tulevani syömään hänen tavernaan. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää.

Voin hyvin kuvitella poukaman olleen paljon parempi aikaisemmin. Nyt rannan tavernoista tulee valo- ja äänisaastetta. No, se ei estä ihastelemasta vielä vähän tähtitaivasta ennen nukkumaan menoa.


Leroksen poukamassa tuuli oli navakka, mutta aallokkoa ei vielä ollut.

Perillä Palinisoussa. Apina oli valinnut hyvän roiskesuojan :)

Tavernan omistaja tuli moottoriveneellä auttamaan purjevenettä, jolla oli haasteita poijuun kiinnittymisen kanssa. Veneessä oli naiskippari (harvinaista), joka ajoi veneen hyvin poijun luokse. Keulassa olleet kolme(!) miestä yrittivät napata poijun ja kiinnittää köyden siihen. Tulos: puolet katkenneesta keksistä jäi poijuun eikä poijua saatu kiinni. Uutta kiinnitysyritystä varten yksi miehistöstä hyppäsi uimaan. Ei ehkä paras ratkaisu, mutta onneksi saivat apua tavernan omistajalta.

Yhteispelillä kumivene kulkee kovemmassakin tuulessa. Toisen melan kiinnikkeen irrottua ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kanoottityylinen melominen.

Näkymä poukamaan ravintolan terassilta.

"Parking is free" -kyltti niin syrjässä kaikesta kuin olla voi :)