lauantai 20. syyskuuta 2014

The end

Veneen syyshuoltojen, noston ja peittelyn jälkeen oli aika sanoa hyvästit ja suunnata kohti Suomea. Paluumatkan lentolippua etsin taannoin kauan, mutta vaiva kannatti. Paras reittilentovaihtoehto olisi ollut Leros-Ateena-Frankfurt-Helsinki yhteys, johon olisi mennyt lähes koko päivä. Lopulta löysin Tjäreborgin sivuilta äkkilähtöpaikan suoralle Kos-Helsinki lennolle. Aikasäästön lisäksi hinta oli neljäsosa reittilentovaihtoehdosta :)

Toki Lerokselta piti vielä päästä Kosille, mutta se ei ollut ongelma. Marinan vierestä lähti sinne lautta, eikä matka kestänyt kuin puolisentoista tuntia. Matkan isoin miinus oli saapumisaika Suomeen: 02:45 aamuyöstä... No, mieluummin myöhään perillä kuin koko päivä matkustamista.

Tähän päättyy lähes puoli vuotta kestänyt purjehdusreissuni ja siten myös blogini. Tai ehkä ei pääty, mutta ainakin jää tauolle. Kiitos teille kaikille, jotka tulitte kanssani purjehtimaan! Kuten tiedätte, purjehdus ei ole yksilölaji :) Käsittämättömän hieno reissu, upeita kokemuksia, ja nyt kaiken ollessa takana aika tyhjä ja haikea olo. Ehkä ensi kesän seikkailuiden suunnittelu on syytä aloittaa jo nyt...

Over and out.

Leros, marina ja Mano II häipyivät nopeasti näkyvistä. Eihän sitä tämmöiseen menoon ole tottunut :)

Tuulta oli merellä jotain 15-20 m/s, ja koostaan huolimatta lautta keinui kohtuullisesti. Onneksi matka ei kestänyt kauaa, niin merisairaus ei päässyt yllättämään ketään. Ainakaan niin että olisin sen huomannut.

Jep, muuttamassa ollaan :) Lentokentän vaaka tiesi kertoa, että tavaraa oli reilu 40 kg. Onneksi olin ostanut ekstrakiloja ruumaan etukäteen.

Jiihaa, taas Helsingissä :)

Paikat missä yövyin kesän aikana. Vielä jäi Välimerelle nähtävää.

Itse asiassa nähtävää löytyy vielä Kreikastakin :)
Lokikirjamerkintöjen sijainnit

Lokikirja s/y Mano II, 2014

Päivämäärä Määränpää Loki Matka
Kusadasi 1008
12.4. Samos (Pithagoras) 1032 24
14.4. Samos (Marathokampou) 1049 17
16.4. Lipso 1093 44
17.4. Leros (Lakki) 1119 26
21.4. Kos 1146 27
22.4. Nisiros (Paloi) 1168 22
24.4. Tilos 1201 33
25.4. Simi (Panormitis) 1228 27
26.4. Kos 1272 44
28.-29.4. Kusadasi 1337 65
30.4. Kusadasi 1348 11
5.5. Samos (Mourtias) 1370 22
6.5. Samos (Marathokampou) 1415 45
8.5. Patmos 1438 23
10.5. Agathonisi 1461 23
11.5. Kusadasi 1492 31
14.5. Samos (Vathi) 1511 19
15.-16.5. Andros (Batsi) 1645 134
17.5. Porto Rafti 1684 39
18.5. Olympic Marina 1704 20
19.5. Kea (Ormos Livadhi) 1718 14
21.5. Lavriou 1738 20
22.5. Porto Rafti 1752 14
3.6. Kea (Ormos Livadhi) 1771 19
4.6. Kea (Ormos Vourkari) 1773 2
5.6. Ormos Anavissou (Chapel cove) 1800 27
6.6. Aigina (Perdika) 1827 27
7.6. Korfos 1845 18
8.6. Corinth 1869 24
9.6. Corinth 1885 16
12.6. Kiato 1895 10
13.6. Trizonia 1938 43
14.6. Patras 1964 26
15.6. Nisis Petalas 2007 43
16.6. Levkas (Ormos Vlikho) 2035 28
17.6. Paxos (Port Gaios) 2075 40
18.6. Corfu (Palaiokastrita) 2111 36
19.-20.6. Bar, Montenegro 2256 145
21.6. Budva 2273 17
22.6. Herceg Novi 2297 24
23.6. Kotor 2309 12
1.7. Porto Montenegro 2323 14
2.7. Cavtat (Uvala Tiha) 2352 29
3.7. Mljet (Saplunara) 2381 29
4.7. Pomena 2401 20
5.7. Korcula 2414 13
6.7. Hvar (Sucuraj) 2434 20
7.7. Podgora 2442 8
9.7. Hvar (Pokrivenik) 2453 11
10.7. Palmizana 2480 27
11.7. Korcula (Zavalatica) 2509 29
12.7. Mljet (Polace) 2527 18
13.7. Slano 2553 26
14.7. Dubrovnik 2563 10
15.7. Cavtat (Uvala Tiha) 2575 12
16.7. Porto Montenegro 2609 34
17.7. O. Stradioti 2613 4
18.7. Budva 2638 25
19.-20.7. Erikoussa 2772 134
21.7. Corfu (Ak Psaromita) 2792 20
22.7. Igoumenitsa 2822 30
23.7. Paxoi (Ormos Lakka) 2841 19
24.7. Plataria 2859 18
25.7. Corfu (Gouvia marina) 2882 23
27.7. Ormiskos Valtou 2911 29
28.7. Paxoi (Gaios) 2938 27
29.7. Preveza 2955 17
30.7. Levkas (Nidri, Tranquil Bay) 2970 15
31.7. Kalamos (Port Leone) 2985 15
1.8. Mesolongion 3023 38
2.8. Patras 3041 18
3.8. Ormos Anemokambi 3076 35
4.8. Andikiron 3096 20
5.8. Nisoi Alkonidhes 3118 22
6.8. Corinth 3135 17
7.8. Korfos 3154 19
8.8. Athens (Zea Marina) 3184 30
13.8. Ormos Anavissou (Chapel cove) 3204 20
14.8. Lavrion 3222 18
15.8. Kithnos (Ormos Fikiadha) 3246 24
16.8. Kithnos (Loutra) 3265 19
17.8. Kithnos (Ayios Stefanos) 3273 8
18.8. Serifos (Ormos Koutala) 3310 37
19.8. Kithnos (Ormos Fikiadha) 3340 30
20.8. Kea (Ormos Livadhi) 3366 26
21.8. Porto Rafti 3384 18
24.8. Kea (Ormos Livadhi) 3407 23
25.8. Kithnos (Ormos Fikiadha) 3432 25
26.8. Kithnos (Ormos Kolona) 3435 3
27.8. Kithnos (Loutra) 3448 13
28.8. Siros (Finikas) 3470 22
30.8. Rinia (Ormos Miso) 3491 21
1.9. Mikonos (Mikonos Marina) 3506 15
3.9. Rinia (Ormos Skhinou) 3511 5
4.9. Rinia (South Bay) 3515 4
5.9. Paros (Ormos Ay Ioannou) 3528 13
6.9. Paros (Naousa Marina) 3530 2
7.9. Paros (Ormos Ay Ioannou) 3532 2
9.9. Paros (Ormos Paroikias) 3543 11
10.9. Ios (Ormos Milopotamou) 3569 26
11.9. Thira / Santorini (Vlikhada) 3597 28
13.9. Amorgos (Ormos Kalotaritissa) 3633 36
14.9. Levitha (Ormos Levitha) 3676 43
15.9. Leros 3696 20

perjantai 19. syyskuuta 2014

Veneen nosto

Lerokseen saapumista seurasi muutama työtäyteinen päivä, kun vene piti valmistella talvea varten. Muutamaa isompaa ja miljoonaa pientä hoidettavaa asiaa helpotti Kreikan leuto sää talvella. Koska veden jäätymisriskiä ei ole, niin venttiileihin, pumppuihin ja putkenmutkiin jäävästä vedestä ei tarvitse huolehtia.

Itse veneen nosto oli helppo homma. Täällä veneet nostetaan masto pystyssä, joten marinan ainoa vaatimus ennen nostoa oli etupurjeen poistaminen. Liekö sitten jollakin talveksi paikalleen jätetty etupurje auennut talvimyrskyssä? Kunnon nosturilla ja ammattimiesten kokemuksella vene siirtyi rutiininomaisesti talvipukeille, ja omaksi tehtäväkseni jäi vain vierestä katselu. Kohtuullisen haikealta tuntui.

Marinan pienempi eli 80 tonnin travel lift nosti veneen kevyesti ylös. Vieressä oli isompia veneitä varten 300 tonnin nosturi

Nostoon kuului pohjan painepesu

Manolle löytyi paikka katamaraanien välistä

Helppo huomata kumpaa päätä ankkurikettingistä on käytetty. Täytyy ensi kesäksi siirtää ankkuri toiseen päähän, niin ei tarvitse ihan vielä galvanoida kettinkiä uudestaan.

Aurinkopaneeli akkujen ylläpitolatausta varten löysi lopulta paikkansa veneen keulasta. Ja kiinnitys mitenkäs muutenkaan kuin nippusiteillä :)

Valmista tuli. Kaikki syyshuollot tehty ja vene peitelty. Ensi kesään!

maanantai 15. syyskuuta 2014

Ympyrä sulkeutuu

Santorinin turisteilun jälkeen olikin aika kääntää keula kohti Lerosta. Sääennusteet lupasivat tuulen puhaltavan seuraavat pari viikkoa pohjoisesta, joten koillisessa sijaitsevaan Lerokseen pitäisi päästä näppärästi Amorgosin ja Levithan kautta. Totutusta poiketen ennusteet pitivät paikkansa, ja matka eteni joutuin.

Leros. Saari, josta olen varannut talvisäilytyspaikan veneelleni. Saari, johon lokikirjasta luntaten rantauduin ensimmäistä kertaa pääsiäisen alla 17.4.2014. Tuolloin takana oli neljä purjehduspäivää ja 111 merimailia, ja satamamanööverit jännittivät. Nyt takana on 108 purjehduspäivää ja 2700 merimailia, ja satamaan tulo hoituu rutiinilla.

Viimeisen purjehduspäivän sää oli upea. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, ja genaakkeri kiidätti kohti Lerosta kevyessä sivumyötäisessä. Saaren ja marinan tullessa näkyviin olo oli yhtä aikaa nostalginen, haikea ja tyytyväinen. Tyytyväinen siksi, että tuntui hienolta purjehtia genaakkerilla lahteen ja aivan marinan lähelle ennen sen laskua. Edellisellä kerralla huhtikuussa olisi tullut laskettua purjeet ohittamamme veneen tavoin lahden ulkopuolella :)

Syy lämmenneeseen jääkaappiin ei onneksi ollutkaan rikkinäinen termostaatti, vaan kompressorin ylikuumeneminen merivesijäähdytyksen kiertovesipumpun tukkeuduttua roskasta. Pumpun avaus, putsaus ja taas toimi!

Aamulla Amorgosissa ihmettelin ensin, että kylläpä peräankkuri oli yön aikana luistanut. Sitten sain selville, että ankkuri ei ollut suinkaan luistanut vaan makasi edelleen tukevasti meren pohjassa. Valitettavasti vain ankkurinpuoleinen sakkeli oli irronnut ankkaroliinasta...

Vettä oli poukamassa onneksi vain reilu kolme metriä, joten ennen lähtöä ohjelmassa olisi pienet aamusukellukset

Jiihaa, ankkuri taas pelastettu! Ja auenneen sakkelin molemmat osat löytyivät myös, kiitos kirkkaan veden ja hiekkapohjan.

Seuraavana Leros. Nästa Leros.

Ai että on nätisti viikattu purje!

Veneeni nostoa edeltävänä päivänä käynnistyi viides Göran Schildt Regatta. Avajaistilaisuudessa oli lukuisten puheiden lisäksi suomalaisen Hurja Piruetti -tanssiryhmän esitys

Tilaisuudessa esiintyi myös kreikkalainen tanssiryhmä perinneasuissa. Ryhmän nimestä ei meikäläisen kielikorvalla ottanut selkoa :)

perjantai 12. syyskuuta 2014

Turistina Santorinissa

Santorinin etelärannikolla Vlichadassa sijaitseva marina oli varsin vaatimaton ja mitäänsanomaton. Se oli kuitenkin suojaisa paikka jättää vene saareen tutustumisen ajaksi. Vuokrasimme heti perille tultua skootterin 24 tunniksi, ja ajoimme saaren pääkaupunkiin Firaan syömään ja auringonlaskua ihastelemaan. Ja kyllähän se auringonlasku hieno oli. Illalla takaisin ajellessa ihmettelin, että mikäs tämä uusi tunne on. Sitten hoksasin että munhan on kylmä :) Alkaa syksy tulla tännekin, kun ei enää meinaa t-paidalla pärjätä.

Seuraavana päivänä hyödynsimme skootteria oikein olan takaa. Satamamestari kehui pohjoiskärjessä olevaa Oian kaupunkia saaren hienoimmaksi paikaksi, joten suuntasimme sinne. Ja paikka oli kehujen veroinen. Oiasta menimme taas Firaan, ja illalla kävimme vielä Red Beachiä ihmettelemässä ennen skootterin palauttamista.

Kaiken kaikkiaan upea saari tämä Santorini, ja korkealla olleet odotukset eivät vain täyttyneet vaan ylittyivät. Niin positiivinen kuva jäi, että tänne voisi hyvin tulla toistekin.

Auringonlasku Firassa (Santorinin pääkaupunki)

Taustalla veden täyttämä entinen kraatteri sekä lähimpänä viimeisimmässä purkauksessa muodostunut laavasaari

Ravintolasta voi saada kasveilla ja sisustuksella todella viihtyisän, vaikka se sijaitsisikin betonirakennusten keskellä 

Turistipaikan tunnusmerkki: puolet kaupoista korukauppoja

Kreikka on täynnä sympaattisia pikkukauppoja

Oian kaupunki Santorinin pohjoiskärjessä

Ei hassumpi näköala hotellihuoneiston uima-altailta

Kiva terassi

Oia

Aasitaksit toivat turisteja alhaalta merenrannasta Oiaan



Fira. Helsingin 300 neliön tontit alkavat tuntua ruhtinaallisilta näihin verrattuna :)

Aasitakseja löytyi myös Firasta

Red Beach

Jahas, mihinkäs tästä ovesta pääsee?


torstai 11. syyskuuta 2014

Kalliokiipeilyä ja yksinpurjehdusta

Viimeisen tuulettoman päivän vietin Ay Ioannou nimisessä poukamassa Paroksen saarella. Aamupäivästä tein täysremontin välillä vähän temppuilleelle ankkuripelille, ja nyt ankkuri sekä nousee että laskee hienosti! Siihen päälle kiipeilyä läheisillä kallioilla. Ei hassumpi päivä :)

Seuraavana aamuna oli vihdoin tuulta, ja pääsin nostamaan purjeet ensimmäistä kertaa yksin. Hyvin meni! Huolimatta siitä, että pari päivää aiemmin sopimuksensa irti sanonut autopilotti ei ollut käytössä. Matka taittui ripeästi Paroikiakseen, mistä tulisi kesän viimeinen miehistö.

Parokselta matka jatkui etelään leppoisassa myötätuulessa. Määränpäänä oli Santorini, ja odotukset olivat korkealla. Kysyttäessä nimittäin Kreikan saariston must-see paikkoja kyseinen saari mainitaan lähes aina ensimmäisenä. Saari on vanha tulivuori, joka purkautui räjähdysmäisesti reilu 3000 vuotta sitten. Siitä syntynyt kraatteri on nykyään täynnä vettä, ja kraatterin reunalla on kaupunki. Ainakin kaukaa katsottuna hienon näköinen paikka.

Ankkuripelin purku osiin, perusteellinen puhdistus ja oikeiden osien öljyäminen. Johan toimii!

Kumiveneellä rantaan ja kallioille kiipeilemään ja kuvaamaan :)

Kalliomuodostelmat olivat erikoisia ja paikoin todella teräviä. Eikö täällä ole eroosiota?

Hmm, ilmeisesti tämän kaverin kaikki kiipeilyt eivät ole menneet ihan nappiin...

Biitsillä. Aika karua on :)

Poukama oli suosittu ja syystäkin (s/y Mano on lähin purjevene)

Santorini on ilmeisesti suosittu turistikohde, sillä kaupungin edustalla oli kolme isoa risteilylaivaa. Ankkurointi tähän on hankalaa, sillä pohja on kiveä ja ranta äkkijyrkkä. Mun 60 m pitkä ankkurikettinki ei riittäisi edes raapimaan pohjaa useimmissa paikoissa :)

Tulivuori on edelleen aktiivinen, ja 1700-luvun alussa tapahtunut purkaus muodosti kraatterin keskelle laavasaaren. Sen suojiin saa näköjään veneitäkin parkkiin.

Santorinin eteläpuolella on suojainen ja matala marina. Ensimmäinen kerta, kun marinassa veneitä laitettiin kahta ja kolmea rinnan. Vähän tympeä, kun aina maihin mennessä joutui hyppimään toisen veneen kannelle.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Yksin liikkeelle

Lähtö Mikonosista oli tietyllä tapaa historiallinen: se oli ensimmäinen kerta, kun lähdin veneellä liikkeelle täysin yksin. Lähtö oli hieman hankala, sillä tuulta oli kohtuullisesti ja suunta sivusta, eli pahin mahdollinen. Pitkän mietinnän ja apuköyden avulla lähtö onnistui erinomaisesti, ja fiilis sen mukainen :)

Purjeita en vielä nostanut, vaan ajelin moottorilla läheiseen poukamaan. Tipautin ankkurin turkoosiin veteen ja jäin nauttimaan poukaman rauhasta. Mahtavaa Mikonosin kehnon ja meluisan sataman jälkeen.

Muutamaksi päiväksi eteenpäin oli luvattu hyvin heikkoa tuulta, joten ajelin moottorilla poukamasta toiseen, snorklasin, lueskelin ja puuhastelin vähän veneen parissa. Uskomatonta kuinka nopeasti aika voi mennä, vaikka on yksin eikä tee juuri mitään :)

Poukamasta toiseen siirtyminen on yksin helppoa, sillä siinä riittää pelkkä ankkurin nosto ja lasku. Satamaan tulo onkin sitten astetta hankalampi, kun pitäisi tehdä useaa asiaa yhtä aikaa. Mikonosista saatu vesi oli huonolaatuista ja alkoi lisäksi olla lopussa, joten ajattelin tehdä täydennyksen Naousan satamassa. Satamakirjan mukaan siellä pitäisi olla vettä ja sähköä tarjolla ja lisäksi kiinnitys mooring linellä. Mooring line on välimerellinen vastine poijulle, ja sen ansiosta laituriin peruuttaessa ei tarvitse käyttää ankkuria. Yksin liikkeellä ollessa tämä helpottaa rantautumista huomattavasti.

Ensimmäinen rantautuminen yksin jännitti etukäteen, mutta mooring line, lähes tuuleton keli sekä peräköydet vastaanottanut satamavirkailija tekivät hommasta naurettavan helppoa. Mukava, kun ensimmäiselle kerralle sattuivat näin suotuisat olosuhteet. Ehkä homma onnistuisi ankkurillakin, kunhan pidentäisi ankkuripelin ohjaimen johdon niin, että se yltäisi ruorille asti...

Ensimmäinen poukama, mihin Mikonosista puksuttelin

Veneessä riittää aina pientä fiksausta. Tällä kertaa vika oli helppo korjata: toimimaton pilssipumppu tuli kuntoon poistamalla pumppukammion poistoaukkoon juuttunut korkki

Jalkapumpun korjaus vaati avaamisen lisäksi hieman pikaliimaa. Saapi nähdä kuinka pitkäikäinen korjaus liimaaminen on :) Toisaalta pumppu on vähällä käytöllä.

Poukamissa oli rauhallista snorklata ja lueskella

Snorklauksen tuloksena löytynyt merijuttu, joka faceen laitetun kysymyksen avulla selvisi nopeasti merisiilin tukirangaksi

Köyhiä ritareita. Hyvää oli, mutta pari viimeista viipaletta olisi kannattanut jättää syömättä...

Usein poukamissa oli seurana muitakin veneitä

Saatuani Mikonosin huonolaatuisen veden pois avasin ja putsasin vesitankin. Oma operaatio sekin,